Hei. Olen Katja Helsingistä
Kasvoin lapsuuteni perheessä johon kuului äiti, isä ja nuorempi sisareni.
Perhearkeamme tuolloin varjosti isäni paha alkoholismi. Elämämme kulissit olivat kuitenkin kohdallaan.
Uskoon tulin jo 16-vuotiaan rippikoulussa. Olin kuullut edellisen vuoden ajan peruskoulussa aamuhartauksia ja todistuksia Jeesuksesta.
Arjen lomassa sorruin kuitenkin elämään yli tunnollisesti ja sainkin hyvät todistukset. Opiskelin lähihoitajaksi, mutta elämä pysäytti minut 19 vuotiaana kun sairastuin vakavasti psyykkisesti.
Nuoren elämän mittainen vääristynyt kulissielämä oli tullut liiaksi herkälle mielelleni.
Oma suhtautumiseni uskoonkin oli tuolloin hyvin vääristynyt. Elin omien sisäisten ja ulkoisten vaatimusten paineessa.
Kun vihdoin aloin toipumaan, niin arki elämästä tuli minulle tärkeää.
Sain myös mieluisan työpaikan vanhainkodista ja siellä oli uskovia työkavereitakin.
Mutta silti vielä sitä omaa paikkaa etsiessä vaihdoin jossain kohtia kolmivuorotyöhön kehitysvammaisten pariin.
Viiden vuoden kuluttua tästä sain dramaattisen pysäytyksen, sillä sairastuin yllättäen syöpään.
Ensimmäistä kertaa 40 vuotiaana kohtasin kuoleman riskin.
Alku järkytyksen jälkeen osasin ottaa koetuksen Jumalan kanssa ja Hänen sallimanaan.
Kävin noin 6 kertaa leikkauksen jälkeen hoidossa ja ihme kyllä paranin. Kiitos Herralle siitä.
Tämän kokemuksen jälkeen olen valinnut tietoisemmin elää uskovana. Tämä on tarkoittanut positiivisia muutoksia omiin tahtotiloihin sekä tunne-elämään.
Vaikka edelleen olen altis uupumiseen. Olen kuitenkin sitä mieltä että Jumala on luonut minut juuri tällaiseksi omaksi persoonaksi.
Kuten Psalmi 139:14 sanoo
“Minä olen ihme,suuri ihme ja kiitän sinua siitä”
Koen vahvemmin myös iloitsevani ihmisistä niin uskovista kuin ei-uskovista. Toivon myös, että monet muutkin löytäisivät uskon Jeesukseen omia polkujaan pitkin.
Minulla oli mielessä Sananlaskut 18:14
“Rohkeus auttaa kestämään sairaudenkin,mutta kuka jaksaa elää, jos rohkeus pettää”
Tämä lohduttava jae kantaa minua edelleen, silloinkin, kun omat voimat ei oikein jaksaisi uupumuksen tai muun koetuksen keskellä. Toivottavasti se kantaisi sinuakin ♡
Iloitsen saada elää Jeesuksen omana. Hän on minun Paimeneni…
Katja 51v